On ihmiselle luontaista mennä sieltä, mistä aita on matalin. Treeneissä on mukavempaa tehdä asioita, jotka sujuvat ja jotka osaat tehdä vaikka unissasi. Jos aina harjoittelet vain niiden ominaisuuksien parissa, missä olet jo valmiiksi hyvä, saatat kehittää jo hyvässä kunnossa olevia ominaisuuksia ja vastaavasti ne, mitä jätät treenaamatta rapistuvat entisestään. Keho on kokonaisuus, joten se on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.
Oma haaveeni on ollut jo pitkään täydellinen leuanveto. Nyt tämä haave on muuttunut tavoitteeksi. Otin muutama kuukausi sitten viimeinkin stepin, jota olin miettinyt pidemmän aikaa. Aloitin yhteistyön personal trainerin kanssa. Meikäläistä kohti täydellistä leuanvetoa koutsaamassa on Jori Kota-Aho. Rehellisyyden nimissä minulla meni viitisen treenikertaa siihen, että aloin nauttimaan treeneistä. Se ei johtunut kuitenkaan valmentajasta vaan vika löytyi oman pään sisältä. Tankoa kohtaan tunsin inhotusta, pelkoa ja ärsytystä. Suoraan sanottuna vitutti kun en jaksanut, enkä osannut. Koin rimakauhua. Muistissa oli ne kerrat, kun jälleen kovan uhon jälkeen olin jättänyt leikin kesken. Tuskin onnistuisin taaskaan? Mitä jos olen niin huono, etten kykene vaikka maksan valmennuksesta.
Uusien taitojen oppiminen vie aikaa – jätä siis ego kotiin
Uusien taitojen ja heikkouksien vahvistaminen vaatii toki treeniä, mutta rutkasti myös kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Ego kannattaa jättää kotiin, koska usein se voi olla suurin este edistymiselle. Vaikka itse sain valmennuksen alussa kaksi leukaa (tosin ei oikeaoppista), todettiin se tosiasia, että perusta on saatava kuntoon ennen kuin lähdetään tangolle räpiköimään. Eli tukevia liikkeitä, negatiivisia leuanvetoja ja ihan perus tangossa roikkumista. Isoin työ kuitenkin tehdään pään sisällä. Pitää malttaa mieli ja opettaa keholle uusia liikemalleja. On huomattavasti vaikeampaa oppia pois vääristä liikemalleista, kuin opetella täysin uusi liike. Huomaan tämän omien asiakkaiden kanssa myös. Hyvänä esimerkkinä punnerrus. Jos on aina tehnyt etunojapunnerruksen tyylillä X on suuren työn takana, jotta oppii saman liikkeen tyylillä Y. Uusien taitojen oppiminen kestää aina aikaa. Oppimista tapahtuu vain tekemällä. Toistoja, toistoja ja vielä kerran toistoja.
Kehittyäksesi harjoita eniten sitä missä olet huono
Monipuolinen tekeminen on kaiken perusta, mutta jos haluat kehittyä jollain osa-alueella, tulee sitä suhteessa olla eniten treenikalenterissasi. Heikkouksien kehittäminen tekee sinusta kokonaisvaltaisesti vahvemman. Esimerkkinä tämä oma projektini. Olen aloittanut kymmeniä kertoja, mutta yhtä monta kertaa olen myös lopettanut. Ihan siitä syystä, koska heikkouksien treenaaminen on inhottavaa. Olisi mukavempaa jumpata vaikka kyykkyjä, joissa koen olevani vahvoilla. Kyykyillä nyt ei vaan kasvateta yläkropan voimatasoja – leuanvedoista puhumattakaan.
Joten vinkki vitonen sinulle: harjoita eniten heikkouksiasi ja tee ylläpitävää treeniä niillä osa-alueilla joissa olet jo vahvoilla. Se mitä treenaat eniten, siinä kehityt. Pelkällä tahdonvoimalla, kiukuttelulla ja voivottelulla ei saavuteta tuloksia. Ainoastaan tekemällä.
Voimakasta viikkoa!
-Noora
♥ Seuraathan meikäläisen menoa somessa ♥
Vastaa